Sen lisäksi, että lolita yhdistää ihmisiä vaatetyylinä, ovat monet löytäneet lolitan kautta todellisia ystäviä. Kavereita tavatessa yleensä tulee otettua kuvia muistoksi, ei siis pelkästään nettiin päätyviä totisia päivänasukuvia ja "tätä söin tänään"-räpsäisyjä.
Ainakin meidän kuvista suuri osa on jäänyt koneelle korruptoitumaan ja katoamaan ajankuluessa päätymättä edes omien korvien väliin.
Selailin viime talvena vanhoja matkakuvia ja aloin miettiä miksi en ole lähettänyt yhtäkään kaverien kanssa otettua kuvaa teetätettäväksi. Tuumasta toimeen ja latasin kuvat IFOLORille, joka postitti ne kotiovelle ilman säätöä ja ongelmia.
Lolifioin ikivanhan punaisen valokuva-albumini pitseillä, nauhoilla, kiiltokuvilla, vanhalla tapetilla, korteilla, lipukkeilla ja erivärisillä papereilla. Näin tilaamani kuvat saavat ansaitsemansa säilytyspaikan ja muistoja on kiva katsella vielä vuosienkin päästä. ,D
Pikkuvinkkejä lolifioidun valokuva-albumin tekemiseen:
* Valitse paksusta paperista valmistettu valokuva-albumi, jotta sivut kestävät liimaamisen ja tuunailun.
* Säilytä ompelusta ylimääräiseksi jäävät pitsin ja nauhan pätkät. Lyhyet pätkät somistavat albumia ja antavat sivuille särmää.
* Ovatko lapsena omistamasi kiiltokuvat edelleen käyttämättöminä pöytälaatikossa? Kiiltokuvat ovat kauniita yksityiskohtia. Sama pätee vanhoihin kirjepapereihin, joista saa hienoja taustoja valokuville. Pidä silmät auki myös muille erikoisille materiaaleille. Vain mielikuvitus on rajana!
* Kirjoita kuvien läheisyyteen pieni tarina kuvanottohetkestä. Voit myös pyytää kavereitasi kirjoittamaan pieniä huomioita albumiisi. Näin yhteiset hetket eivät unohdu ajankuluessa.
* Kuvia kamerasta tietokoneelle siirtäessä älä poista suurikokoisia tiedostoja! Lähetä kuvat teetätettäväksi suurina niin kuvat ovat paperillakin hyvälaatuisia.
Oi apua mun ottamia kuvia päässy sinne kanssa *3*
VastaaPoistaOn muuten älyttömän söpö! Pitäis omilla kuvillaan ehkä kanssa alkaa harrastaa jonkinmoista paperista arkistointia (olipas hienosti sanottu).