lauantai 17. heinäkuuta 2010

Bonetteja kerrakseen

Yleisesti boneteista
Bonettien alkuperä lienee 1700-luvulla, mutta nykyään tuntemassamme muodossa yleistyivät 1800-luvulla hattujen kulta-aikana. Säätyläisnainen ei poistunut talostaan ilman päähinettä 1800-luvulla, joten hattuja oli monenlaisia ja -muotoisia. (Usein sisätiloissakin käytettiin pitsimyssyä tai muuta sellaista.)
Lierihatut, ja bonetit, suojasivat toki kasvoja auringolta, mutta tarjosivat myös mahdollisuuden kasata hattuun kaikenlaista täytetyistä linnuista ruusutarhoihin ja täysin purjein varusteltuihin laivoihin.
Päivänvarjojen yleistyttyä bonetit ja lierit pienenivät, väliaikaisesti. Koreat ja näyttävät päähineet tulivat kuitenkin takaisin muotiin myöhemmin.
1800-luvun lopulla hatun koko ja muoto vaihtelivat kampauksen mukaan matalasta ja leveästä korkeaan ja kapeaan.1900-luvun alussa leveälieriset hatut kutistuivat ostalle vedettäviksi "padoiksi", jotka muistuttavat hieman nykyajan pipoja. Lopulta1960-luvulla  hiusmuodin yleistyttyä hatut vähenivät käytössä ja nykyään krumeluurimaisia hattuja näkee harvakseltaan.

Lolita ja bonetti
Lolitassa nähtävät bonetit ovat usein tyyliteltyjä versioita historiallisista päähineistä. Kuten muissakin tyyleissä, myös lolitassa on vaihtelevia trendejä ja bonetit ovat yksi niistä. Viime aikoina bonettien suosio on kasvanut ja brändien bonettien lisäksi näkee myös paljon itsetehtyjä. Lolitalle bonetteja on monenlaisia  vaihtoehtoja, riippuen toki brändien tarjonnasta ellei itse osaa tehdä. Saatavilla on ainakin hilkkamaisia pupunkorvilla ja ilman, korkeita kovetetuilla- sekä rypytetyillä liereillä, puolibonetteja ja Viktoriaanisen ajan bonettien kaltaisia kokobonetteja sekä pelkistettyjä ja erittäin ylilyöviä bonetteja.

Viktoriaanisen-ajan bonetteja lähimpänä taitavat olla Mary Magdalenan ja Victorian Maidenin (joskus myös Innocent World'n) bonetit, joita näkee harvakseltaan.
Kokobonetti käy hyvin talvipäähineeksikin jos se on valmistettu paksummasta materiaalista ja on hyvin vuoritettu. Kesällä parempi vaihtoehto on kuitenkin kevyempi puolibonetti, joita näkee muun muassa BABY, THE STARS SHINE BRIGHT'n ja Angelic Prettyn myyvän.
Tunnetumpien brändien ohella bonetteja voi ostaa myös Chantillyltä, joka on valmistanut kuuluisuutta saaneen mustavalkoinen vinoneliö-bonetin. Etsystä voi myös tehdä loistavia löytöjä, mutta yksittäisten myyjien valmistamat bonetit voivat olla hyvinkin hintavia.
Bonetit ovat hienoja asusteita ja parhaimmillaan kruunaavat koko asukokonaisuuden. Kaikki bonetit eivät kuitenkaan käy kaikkiin koordinaatioihin. Talven kylmyyteen valmistettu vuoritettu bonetti näyttää armottomasti väärässä paikassa olevalta kevyeen kesäiseen asukokonaisuuteen yhdisteltynä.
Printtien kanssa kannattaa myös olla varuillaan. Esimerkiksi Metalla bonetit näyttävät usein olevan sidoksissa tiettyihin mallistoihin ja erilaisen printin kanssa voi näyttää hyvinkin eripariselta.

Bonettia ostaessa kannattaa siis miettiä tarkasti millaiseen käyttöön bonetin haluaa ja miten sen voi yhdistellä vaattakaappinsa sisällön kanssa. Itse pidän nyrkkisääntönä, että rönsyilevä bonetti voi sopia yksinkertaiseenkin asukokonaisuuteen, mutta liian pelkistetty bonetti näyttää hassuhkolta OTT-koordinaatiossa. 

Yliampuvuudesta pitävänä rakastan bonetteja, jotka ovat täynnä pieniä yksityiskohtia ja muuta tilpehööriä. Kaikki kuitenkin varmaan muistavat AP:n surullisen kuuluisan pupu-bonetin...
Ensimmäinen kuva Wikipediasta ja viimeinen Googlen kautta löydetty, loput kuvat brändien sivuilta.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Bonnetit... ja pokka

Koska muut tähän blogiin kirjoittavat, mokomatkin, ovat vieneet kaikki mielenkiintoiset aiheet, jää minun kontolleni kirjoittaa jostakin näin laimeasta. Koittakaa kestää! <3

Aion avautua siitä, miten bonnetin käyttäminen ahdistaa minua. Kyllä, luit aivan oikein.

Tietenkin minä pidän bonneteista aivan valtavasti – kukapa niistä ei pitäisi? Silti niitä näkee lolitassa uskomattoman harvoin. Noina harvoina kertoina urhea bonnetin kantaja saa yleensä varsin ylistävää palautetta.

Voisiko osa näistä kehuista johtua puhtaasti, vain ja ainoastaan sekä kerta kaikkiaan siitä, että kyseisellä rohkealla henkilöllä on pokkaa tehdä jotakin, mitä useimmat meistä eivät uskalla?

Kuten jo aiemmin mainitsin, minä rakastan bonnetteja, mutta ne myös ahdistavat minua. Loleissa ollessani olen jo tottunut kummeksuviin katseisiin. En välitä niistä, koska itse viihdyn asussani ja tunnen oloni kauniiksi.

Jättisuuri vaaleanpunainen bonnetini kuitenkin sai minut tuntemaan oloni hieman epävarmaksi (ja äärettömän epävirtaviivaiseksi. Meinasin lähteä lentoon Helsingin tuulissa). Minusta tuntui lähes vainoharhaisessa määrin siltä, että minua tuijotettiin tuhat kertaa enemmän kuin ikinä aikaisemmin koko loleiluhistoriani aikana.

Tokihan bonnet on nykymaailmassa täysin kummallinen kapistus, ehkä omituisinta mitä lolitamuodilla on kenellekään tarjota. Se saattaa näyttää useiden silmään hyvinkin lapsekkaalta, vaikka onkin alun perin ollut ihan aikuisten naisten asuste. Me tiedämme tämän, mutta se ei paljon lohduta, koska nuo surullisenkuuluisat ”normaalit” ihmiset eivät sitä ymmärrä.

Ja sitten taas toisaalta… jokainen lolita tarvitsee pienen annoksen ”ja minähän en sitten välitä” –asennetta. En ole koskaan ennenkään välittänyt siitä, mitä muut minusta ajattelevat. Joten ehkä onnistun vielä jonakin päivänä nitistämään bonnetinpelkoni ja käyttämään sellaista taas. Johan tässä on pariin kertaan aikaisemminkin uskallettu.

Mitä mieltä te lukijat olette bonneteista? Oletteko itse käyttäneet niitä, vai tyydyttekö ihailemaan niitä muiden asuissa? Vai vihaatteko niitä kerrassaan kaikin puolin?

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Chantillyn ruutubonnetti ja tämän kuun postausteema


Eli viimeviikolla saapui kauan ihastelemani ruutubonnet. Ja koska Cortile Des Roses on jo pitkään miettinyt miten saada blogia aktiivisemmaksi niin päätimme aloittaa kuukausittaiset teemat. Tämän kuun teema on Bonnetit joten ruutubonnet saapuikin juuri sopivasti aloittamaan teeman.




Chantillyn tilauspalvelu oli todella mukava ja kaupanpäällisenä tuli ihania postikortteja jotka olen jo sulauttanut asuntoni sisustukseen. Myös pakkaukseen käytetty ruusupaperi keräsi pisteitä. Aivan ihanaa. Käsinkirjoitettu kortti kruunasi paketin ja aion todellakin suosia Chantillyä vastedeskin.


Loppuun kuva onnellisesta omistajasta.

Mimi Elizabetha