keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Tutoriaali New Vogue Children:ssä

Hei vaan!

Aika moni lukija toivoi palautekyselyssämme tutoriaaleja. Lupaan, että niitä on myöhemmin tulossa tännekin!

Sitä odotellessanne voitte käydä kurkkaamassa henkilökohtaisesta blogistani tutoriaalin, miten tehdä kuvassa näkyviä rokokoo-inspiroituneita chokereita.

Linkki tutoriaaliin!

Caramea kiittää, kumartaa ja toivottaa oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille Cortile de Roses:n lukijoille! ♥

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Kankaiden kuvioinnista.

Kaappini kaikki kuviolliset mekot joita olikin yllättävän paljon vaikka jätinkin raidat ja ruudut pois. Oli myös yllättävää huomata kuinka monella eri tavalla kuviot on tehty mekkoihin. Minulta löytyy näemmä kudottuja kuvioita, painettuja kuvioita, aplikaatiota ja niin edelleen. Kirjontaa ei ainakaan vielä ole.

Ensimmäisenä on perinteinen painettu kuvio. Caramea kertoikin näistä jo aika paljon. Painettuja kuvioita on monenlaisia ja niissä voidaan käyttä useita värejäkin. Minun painetut printtini ovat tosin useimmiten yhdellä värillä painettuja.

Tässä on sametille painettu versio. Minusta se näyttää jotenkin kivemmalta kuin peruskankaalle painettu kuvio.

Punaisen silkkihameeni helmassa on pitsiaplikaatio. Aplikaatiossa kangas ommellaan toisen kankaan päälle muodostamaan jotain kuviota. Tässä tapauksessa kyseessä on tosiaan pitsi mutta esimerkiksi AP käyttää tekniikkaa usein. Aplikaation voi myös topata vanulla jolloin saadaan aikaan kolmiulottaisia muotoja.

Flokkaus on ehkä yksi lempikuviointi tavoistani. Samettipinta antaa painokuviolle syvyyttä jota sillä ei muuten olisi. Tekniikka antaa barokkimaisen, runsaan lopputuloksen josta pidän kovasti.

Toinen barokkimainen kangastyyppi on brokadi. Brokadi on kangas jonka kuviot on kudottu jollakin efektilangalle. Ennen lanka on ollut jalometallia kuten kultaa tai hopeaa joka teki kankaista tuhottoman kalliita, tehden kankaista kuninkaallisten ja aateliston suosimia. Nykyisin kuviointiin käytetään myös muita materiaaleja.


Viimeisenä päätin esitellä tämän hetken suosikkitapani kuvioida kangasta. Gobeliinin. Kuten brokadissa gobeliinissakin kuvio on kudottu kankaaseen. Siinä missä brokadi on lähes samannäköinen molemmilta puolilta, gobeliinin puolet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Gobeliini on kuitenkin hurmaavan ja vanhanaikaisen näköistä ja monet classic lolitaan keskittyvät brändit käyttävät sitä vaatteissaan.

Mikä on teidän suosikkitapanne kuvioida kangasta?

Mimi Elizabetha.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Kuvioita kaikensorttisia

Heipähei!

Siteeraan tähän osan Cinnamonhuskyn kommentista:

”Esimerkiksi jos postauksen ideana olisi printit lolitassa jokainen voisi kertoa millaiset printit juuri heitä miellyttävät ja miksi, myös hauskoja memen tapaisia itsetulkintoja olisi kivaa nähdä, kuten "jos olisit jokin olemassaoleva printtisarja, mikä olisit?" tms.”

Näiden sanojen innostamana kannustamme kiitolaukkaan maaliskuun teeman – printit ja muut kuvioinnit kankaassa.

Ja tuttuun tapaan minä aloitan. Ajattelin tässä pölistä omista mekoistani ja niiden printeistä. :D

Sana ”print” tarkoittaa vapaasti käännettynä painettua kuviota. Kankaaseen voi toki saada kuvan muillakin keinoilla (esimerkiksi minulla on aivan ihana Innocent Worldin mekko, johon on kirjailtu ruusuja), mutta esittelen teille vain ne vaatteeni, joihin kuvio on painettu.

Ensin vilkaisu loligarderoobini kaikkiin printteihin. Ylärivissä Angelic Prettyä, alarivissä Innocent Worldia ja Baby the Stars Shine Brightia. Ja tutustutaanpa lähemmin muutamiin näistä…

Angelic Pretty – Sugary Carnival. Tämä printti oli kenties ensimmäinen ”pakko saada” –printtini. Yhtäkkiä huomasin vain rakastuneeni siihen, ja tahdoin sen itselleni – ja lopulta sainkin. Entä mikä tässä printissä vetoaa minuun? Vastaus: hevoset! Olen sisäisesti heppatyttö (olen aina rakastanut hevosia!) ja siksi printin karusellihepat ovat mielestäni aivan ihania. Mekon voi myös yhdistellä hyvin moniin väreihin, sillä printistä löytyy keltaista, vaaleansinistä, valkeaa ja tummempaa pinkkiä.

Angelic Pretty – Magical Etoile. Tätä voisi pitää toisena ”pakko saada” –printtinä. Iskin silmäni tähän viime kesänä, ja syksyllä sitten löysin sen vihdoin haluamassani värissä, sinisenä. Tässäkin printissä on karuselli hevosineen, ja itse asiassa myös samaa heppapitsiä kuin Sugary Carnivalissa! Magical Etoile on koko mekon peittävä printti, mutta kuitenkin paljon rauhallisempi kuin Sugary Carnival. Mekon sirkus/huvipuistoteemainen kuviointi tuo mieleeni kesän.

Angelic Pretty – Powder Rose. Tämä mekko oli itse asiassa heräteostokseni Princess Fairissa, mutta en ole katunut ostostani hetkeäkään! Kliseisesti ruusu on lempikukkani, ja Powder Rosesta niitä löytyy. Kukkaprintit ovat jotenkin niin ihanan tyttömäisiä, ja omalla tavallaan klassisiakin. Powder Rosen kuviointi on painettu unelman ohuelle sifongille – se on siis täydellinen kesämekoksi! Tässä mekossa minua viehättää nimenomaan kuvioinnin raikkaus ja herkkyys; se näyttää melkein vesivärimaalaukselta.

Angelic Pretty – Doll House. Doll House on, kuten kuvasta näkyy, border print. Vapaasti käännettynä se tarkoittaa ”rajakuviota”, mutta yleisesti ottaen border printit sijaitsevat mekon helmassa – ja vain siellä. Border printit ovat rauhallisempia kuin koko mekon peittävät printit, jotka saattavat saada mekon näyttämään pahimmillaan räikeältä ja täyteen ahdetulta. Pidän border printeistä kovastikin, niitä vain on varsin hankala löytää! Tässä printissä minua miellyttää nimenomaan mekon rauhallinen ja suloinen yleisilme. Erityisen hauska yksityiskohta on, että printin tytölle ja kissalle on tehty rusetit oikeasta nauhasta. Se tuo printtiin ripauksen kolmiulotteisuutta.

Baby, the Stars Shine Bright – Strawberry Letters. Tämä mekko on kenties ainoa mekkoni, jolla voisi toteuttaa myös country lolitaa. (Enpä tosin ole vielä ainakaan tullut toteuttaneeksi.) Osa printtien lumoa ja ärsyttävyyttä on se, ettei koko asun kuvista useimmiten näe printin yksityiskohtia. Kaikkein parhaiten niihin pääsee tutustumaan ihan luonnossa. Ja juuri nuo pienet yksityiskohdat ovat niin rakastettavia! Tässä printissä kaikkein suloisinta on se, että noissa pienissä kirjelappusissa lukee eri kielillä (esim. englanti, ranska, espanja) ”rakastan sinua”. Harmi, ettei sieltä löydy suomenkielistä kirjettä. :D

Baby, the Stars Shine Bright – Thumbelina. Thumbelina-mekon printissä on nähtävissä kohtauksia tarinasta Peukalo-Liisa. Printistä löytyy monia hurmaavia teemoja – perhosia, ruusuja, lintuja, rusetteja. Lisäksi printin rauhallinen vihreä on hyvin erikoinen sävy, eikä sitä löydy mistään muusta mekostani. Tämä tekee Thumbelinasta hieman erikoisemman yksilön, useimmat muut sweet lolitaan tarkoitetut printit kun hehkuvat vain karkkiväreissä.

Yhteenvetoa: mistä siis ylipäätään pidän printeissä? Vaikea sanoa, sillä ainakin omasta mielestäni kaapissani asustaa hyvinkin erityyppisiä printtejä. Suurin osa niistä on sweet lolitaan sopivia, ja sweettari onkin lempityylini. Angelic Prettyn printtejä löytyy eniten, mutta rakastan myös Babya ja IWta! Olen siinä mielessä hyvin brändiuskollinen, että hamuan kaappiini lähinnä näitä kolmea merkkiä. Koska kaapistani löytyy varsin monta printillistä mekkoa, voidaan päätellä, että pidän printeistä ylipäätään. Kuten jo aiemmin mainitsin, niiden pikkuriikkiset yksityiskohdat hurmaavat! Minulla on muutama varsin räikeä mekko (Sugary Carnival, Ichigo Millefeuille), mutta yleensä pidän enemmän hieman rauhaisammista printeistä. Rakastan etenkin APn vanhempia printtejä, joita kutsun ”vintage aapeeksi” – ja näitä sitten yritän kaappiini metsästää.

Printithän ovat jo varsin pitkään olleet ”Se Juttu” lolitassa, tarkoittaen, että ne ovat huikean suosittuja. Vaikka classic lolitan nousua on odotettu jo pitkään, APn uusimmat printit myydään silti hetkessä loppuun. Minä en ainakaan jaksa uskoa, että printit koskaan lakkaisivat olemasta edes jossain määrin ”in”. Mitä mieltä te olette printeistä? Onko printtiin painettu mekon sielu – vai voiko vain kuvioimaton kangas olla elegantti?

P.S. Jos vielä tämän hehtaaripostauksen jälkeen haluat kuulla lisää juuri minun printtimaustani, niin kurkkaa täältä, mitkä olivat suosikkimekkoni vuosi sitten.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Lolita ja asuminen opiskelija-asuntolassa

Sisustus-teeman viimeinen postaus!
Mari kirjoitti omista inspiraationlähteistään ja Mimi jakoi yleispäteviä sisustusneuvoja. Vuorollani kerron omista kokemuksistani opiskelija-asuntolassa.

Täällä opistolla opiskelijat jakavat huoneen toisen opiskelijan kanssa. Itse asunnot ovat varsin karuja. Seinät ovat valkoista tiiltä ja huoneessa on pöytä, tuolit, harvinaisen rumat ruskeat kaapit, sängyt ja verhot valmiina. Hätätapauksessa - ja jos ei halua "tuhlata" rahojaan - valmis "sisustus" menettelee. Minulle asuinympäristön esteettinen yleisilme on kuitenkin tärkeä, joten jo pelkästään likaisen valkoiset tiiliseinät olivat kuin painajaisista.
Mitään ei periaattessa saa muuttaa, koska huoneen pitää olla keväällä samassa kunnossa kuin syksyllä sinne tullessa. Huoneen yleisilmettä on ollut onneksi helppo vaihtaa mieleisekseen. Seinille olen kerännyt minua inspiroivia kuvia, tekstejä, mietilauseita, itse piirtämiäni kuvia... Sairaalan vihertävän verhon vaihdoin omaan verhooni, joka on Vallilan viime kevään mallistosta.
Kangasvalinnoilla voi piristää mieltä paljonkin. Olen haalinut itselleni ruusukuvioituja lakanasettejä ja tyynynpäällisiä, heppatäkkipussi on muisto lapsuudesta.
Punaisten ruusujen flanellikankaisen setin sain vanhemmiltani joululahjaksi. Röyhelöiset ja kellertävät ruusutyynynliinat ovat myös Stockmannilta. Vaaleanpunainen ruususetti löytyi mamman liinavaatekaapista.
Kokemuksen äänellä voin myös muistuttaa siisteydestä. Säännöllinen siistiminen kannattaa, koska siisti ympäristö on ainakin minulle kotoisampi kuin ympärikäännetty huone.
Pienet ja merkitykselliset esineet muistuttavat rakkaista ihmisistä silloin, kun he eivät ole lähellä. Minulla on lähimmistä loliystävistäni kehystetty kuva pöydällä teeastiaston vieressä.

Opiskelijan kannattaa kiertää alennusmyyntejä, joista löytyy usein hienoja yksistyiskohtia ja kankaita sisustukseen. Hyvälaatuisiin ja kauniisiin sisustuskankaisiin kannattaa kuitenkin sijoittaa jos on mahdollisuus.
Vanhahtavia tavaroita myyvät putiikit osoittautuvat usein inspiroiviksi, vaikka voivatkin olla hintavia. Kirpputoreja kannattaa myös pitää silmällä löytöjen, kuten teeastiastojen ja huonekalujen varalta.

Väliaikaiseen opiskelija-asuntolaan ei kuitenkaan kannata valtavaa tavaramäärää hamstrata. Suositeltavampaa on tuoda kotoa tai ostaa muutama tavara useiden sijasta.